lauantai 22. marraskuuta klo 22.42
Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristövaikutukset
Usein Kysytyt Kysymykset (UKK)
Montako lentoa Helsinki-Vantaalla on päivässä?
Arkisin lähtee ja saapuu yhteensä noin 500 lentoa ja viikonloppuisin noin 350 lentoa päivittäin. Kolmasosa lennoista tehdään potkurikoneilla.Miksi lentoreitit voivat vaihdella päivästä toiseen?
Lentoreitit tuntuvat vaihtelevan, koska kiitoteiden käyttösuunnat vaihtelevat. Tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen. Lentokoneet pyrkivät aina nousemaan ja laskemaan nokka vastatuuleen. Sivutuulessa pyritään valitsemaan sivuvastainen tuuli.Nousevan ja laskeutuvan liikenteen kiitotiet valitaan aina yhdessä. Vilkkaan liikenteen vuoksi on tärkeää, että kiitoteitä käytetään suunnitelmallisella tavalla. Lentoja ei voi lähteä ja laskeutua samanaikaisesti joka suuntaan/suunnasta. Kun kiitoteitä joudutaan käyttämään eritavoin kuin tavallisimpina päivinä, suuntautuu joko nousevaa tai laskevaa liikennettä alueille, joissa tavallisimmin ei koneita havaita. Tämä on normaalia kaikkien lentoasemien toimintaan liittyvää vaihtelua.
Kuinka paljon melua lentoasemaa käyttävät lentokoneet aiheuttavat?
Lentokoneiden melua on paikallisesti eniten havaittavissa kiitoteiden laskeutumislinjojen suunnassa sekä yleisimpien lentoonlähtöreittien alla. Kiitotiet ja reitit pyritään turvallisuus- ja muiden reunaehtojen puitteissa valitsemaan siten, että melu suuntautuisi mahdollisimman harvaan asutuille alueille. Lentokoneiden teknisen kehityksen sekä liikenteen ohjauksen ansiosta lentokoneiden melun piirissä asuvien määrä on vähäinen pääkaupunkiseudun muuhun yhdyskuntameluun verrattuna. Ympäristömeludirektiivin mukaan laadittujen selvitysten mukaan Helsingin kaupungin väestöstä noin puolet asuu alueella, jossa päivä-ilta-yömelutaso Lden ylittää 55 dB katu-, tie- tai raideliikenteen melun vuoksi. Esimerkiksi Espoossa asuu yleisten teiden Lden>55 dB melun alueella noin 20 000 asukasta. Vastaavasti vuonna 2006 lentokonemelun samantasoisen melun piirissä asui eri kunnissa yhteensä noin 12 000 asukasta.Milloin poikittaiskiitotietä käytetään?
Kaakkoisen ja luoteen suuntaista kakkoskiitotietä (nk. kiitotie 15/33, poikittaiskiitotie) käytetään lentoonlähtöihin kaakon suuntaan (Pohjois-Helsinkiin) tai laskeutumisiin kaakon suunnasta (Pohjois-Helsingistä) joko hyvin voimakkailla pohjois- tai etelätuulilla tai mikäli pääkiitotie on rakennus- tai kunnossapitotöiden vuoksi pois käytöstä. Myös muut sääsyyt, kuten ukkospilvirintama, voivat joskus estää pääkiitotien käytön. Mikäli tilanne on normaali, ei tätä kiitotietä saa käyttää öisin. Päivisin sitä käytetään vain potkurikoneliikenteessä.Kiitotietä käytetään paljon laskeutumisiin luoteen suunnasta. Samoin sitä käytetään jonkin verran lentoonlähtöihin luoteen suuntaan.
Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttösuhteet vuonna 2006 (kiitotie 2 oli vuonna 2006 osan aikaa poissa käytöstä)
Miten viranomaiset valvovat lentoaseman ympäristövaikutuksia?
Lentoaseman ympäristövaikutuksia säädellään ja toimintaa ohjataan ympäristöluvilla. Vesiensuojelua varten on oma lupansa. Tärkeimmät valvontaviranomaiset ovat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Lentoasema raportoi niille liikenteestä ja melusta neljä kertaa vuodessa. Vesikuormituksesta raportoidaan erikseen. Vuosittain laaditaan myös ympäristöraportti.Joka vuosi järjestetään useita valvontakokouksia. Uudenmaan liitto (entinen seutukaavaliitto) johtaa lentokonemelun seurantaryhmää, johon kuuluu edellä mainittujen viranomaisten lisäksi useiden kuntien ja ympäristöministeriön edustajia. Seurantaryhmä on merkittävä tiedonvälityskanava Ilmailulaitoksen ja kuntien välillä.
Miten lentomelukarttoja tulkitaan?
Lentomelun jakautumista kuvataan melualuekarttojen avulla. Kartoissa esitetään samanarvokäyrillä alueet, joilla tietty, keskimäärin yhtä suuri melutaso ylittyy. Nämä käyrät muistuttavat tavallisten karttojen korkeuskäyriä. Melukäyrät perustuvat tietokonelaskentoihin.Melu on logaritminen suure, jonka yksikkö on desibeli (dB). Kun meluenergia kaksinkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kaksinkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 3 dB. Kun meluenergia kymmenkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kymmenkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 10 dB.
Suomessa käytetään lentomelun määrän kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua. Sen lyhenne on LDEN. Tämä tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa yhden vuorokauden (24 h) aikana (keskiäänitaso, ekvivalenttitaso). Tunnuslukua laskettaessa painotetaan ilta-ajan (klo 19-22) melua +5 dB ja yöajan (klo 22-07) melua +10 dB. Painotusta käytetään, jotta melun ilta- ja yöaikainen häiritsevyys voidaan huomioida. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan yleensä käyttäen erikseen päiväajan ja yöajan painottamattomia keskiäänitasoja.
LDEN melutaso kuvaa melun jakautumista eri alueille pitkän ajan kuluessa. Se ei siis kuvaa yksittäisen vuorokauden tilannetta, eikä etenkään jonkin yksittäisen kellonajan mukaista tilannetta. Yli lentävien koneiden hetkellisesti aiheuttama melu on suurempi kuin LDEN-tunnusluvulla kuvattu keskimääräinen melutaso. Suomessa lentomelutasoa LDEN 55 dB käytetään ohjearvona asuinalueiden suunnittelussa.
